Tänään on se päivä vuodesta, kun vietetään mun syntymäpäivää. Halusinkin sen kunniaksi jakaa muutamia asioita, joita olen vuosien varrella oppinut. Jotkut asiat niiden vaikeiden hetkien ja surujen kautta, jotkut puolestaan hyvien hetkien ja ilojen kautta. Vaikka tähän saisikin kirjoitettua paljon enemmän, päätin nostaa esille vain viisi asiaa. Näistä opeista jokainen on jollain tavalla suuri ja tärkeä mulle.
Hyväksymään oman vartalon. Pidän herkuista liikaa lopettaakseni niiden syömisen, mutta vastapainoksi syön säännöllisesti ja terveellisesti ihan tavallista kotiruokaa. Harrastan liikuntaa aina kun haluan, enkä ota siitä turhaa stressiä. Se riittää mulle.
Muita ei todellakaan tarvitse miellyttää. Tärkeintä on olla juuri sellainen kuin on, eikä muokata itseään muiden takia. Olen vuosien varrella löytänyt elämääni ihmisiä, joiden seurassa pystyn olemaan täysin itseni ja luottamaan siihen, että olen hyvä juuri tällaisena.
Kaikesta selviää. Aikoinaan jännitin todella paljon normaaleja elämässä tulevia etappeja kuten ylioppilaskirjoituksia, ajokortin suorittamista, pääsykokeita ja työhaastatteluja. Joka kerta olen kuitenkin jälkeenpäin huomannut, etteivät ne ole olleetkaan niin kauheita asioita. Tässä asiassa ikä ja aika on todellakin tehnyt osansa ja nykyään voin vain luottaa itseeni ja siihen, että kaikki järjestyy.
En tarvitse elämääni ihmisiä, jotka vievät enemmän kuin antavat. Keskityn mielummin niihin ihmisiin, jotka tuovat mun elämään iloa. Niihin, jotka arvostavat mua ja haluavat mut elämäänsä.
Ystävien määrällä ei ole väliä, ystävyyssuhteiden laadulla on. Mitä enemmän kavereita, sitä parempi oli mun ajatusmaailma nuorempana. Nykyään arvostan enemmän sitä, että mulla on muutama oikeasti hyvä ystävä.
keskiviikko 28. marraskuuta 2018
tiistai 6. marraskuuta 2018
PARVEKKEEN ESITTELYÄ
Parveke on ehdottomasti yksi mun lemppariasioista tässä asunnossa. Olenkin halunnut sisustaa sen kodikkaaksi ja viihtyisäksi, sillä vietän siellä paljon aikaa. Parvekkeella nautitussa aamupalassa tai kaupungin valojen tuijottelussa on vaan sitä jotain. Lasitettu parveke tuo tavallaan myös yhden huoneen lisää, enkä voisi enää kuvitella asuvani kerrostaloasunnossa, jossa ei ole parveketta. Kesän alussa avasin parvekelasit lähes joka päivä ja sain nauttia lämmöstä sekä auringosta ihan omassa rauhassa. Haikein fiiliksin parveke täytyy pian taas laittaa talvikuntoon ja viedä tekstiilit kellariin. Onneksi valot voivat jäädä parvekkeelle ja niistä pystyy nauttimaan koko talven ajan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)