Hyväksymään oman vartalon. Pidän herkuista liikaa lopettaakseni niiden syömisen, mutta vastapainoksi syön säännöllisesti ja terveellisesti ihan tavallista kotiruokaa. Harrastan liikuntaa aina kun haluan, enkä ota siitä turhaa stressiä. Se riittää mulle.
Muita ei todellakaan tarvitse miellyttää. Tärkeintä on olla juuri sellainen kuin on, eikä muokata itseään muiden takia. Olen vuosien varrella löytänyt elämääni ihmisiä, joiden seurassa pystyn olemaan täysin itseni ja luottamaan siihen, että olen hyvä juuri tällaisena.
Kaikesta selviää. Aikoinaan jännitin todella paljon normaaleja elämässä tulevia etappeja kuten ylioppilaskirjoituksia, ajokortin suorittamista, pääsykokeita ja työhaastatteluja. Joka kerta olen kuitenkin jälkeenpäin huomannut, etteivät ne ole olleetkaan niin kauheita asioita. Tässä asiassa ikä ja aika on todellakin tehnyt osansa ja nykyään voin vain luottaa itseeni ja siihen, että kaikki järjestyy.
En tarvitse elämääni ihmisiä, jotka vievät enemmän kuin antavat. Keskityn mielummin niihin ihmisiin, jotka tuovat mun elämään iloa. Niihin, jotka arvostavat mua ja haluavat mut elämäänsä.
Ystävien määrällä ei ole väliä, ystävyyssuhteiden laadulla on. Mitä enemmän kavereita, sitä parempi oli mun ajatusmaailma nuorempana. Nykyään arvostan enemmän sitä, että mulla on muutama oikeasti hyvä ystävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti